DJ Hall of Fame / DJ Beaver

DJ & DANCE

GOD is a DJ (Faithless) “This is my church This is where I heal my hurts It’s in natural grace Or watching young life shape”

YOUR HOUSE WAS MY HOUSE

Tapani Ripatti alias DJ Beaver:

Olin kesällä 1976 kiertämässä Suomea perinteisellä, toki katetulla englantilaisella double-decker – bussilla Mary Quant-kiertueen merkeissä. Päivisin tytöt ja naiset kävivät kokeilemassa Quant-tuotteita bussin yläkerroksessa, minä pyöritin levy-yhtiöiltä lainaamiani 16 millimetrin popfilkkojatakaprojisointina alakerroksessa bussin yhteen sivuikkunaan luodulle valkokankaalle. Iltaisin iskimme ennalta sovittuun discoon, jossa meuhusin DJ:nä ja kiertueen naiset pitivät Mary Quantin meikkipistettä lepohuoneessa tms.

Juhannuksen tietämissä kiertueemme saapui Rovaniemelle. Majoituimme jonnekin Napapiirin mökkikylään. Rovaniemellä tapahtui kaksi merkittävää juttua. Ensinnäkin sain sponsorimme tuella järjestää kaupungin jalkapallostadionilla konsertin, jossa pääesiintyjänä oli The Paper Lace. Bändi oli tuolloin kova nimi “Billy, don’t be a hero” ansiosta. Yhtyeen toinen hitti oli ”The Night Chicago died”.

Toinen, ehkä tuotakin kauaskantoisempi juttu oli sitten illan keikka sikäläisessä Vaskooli-discossa. Mä tapasin tuolloin ensimmäisen kerran Teräväisen Penan, joka oli tuon mestan koti-DJ. Tuohon minä liitän ensimmäisen tapaamisemme, mutta toki se saattoi olla se toinen keikkani Rovaniemellä – discossa, jonka nimeä en muista; kuten en vuottakaan. Mutta pidetään tuota vuotta 1976 lähtövuonna, koska siihen liittyy hyvä tarina.

Pena on kertonut DJ-uralle joutumisestaan mm. seuraavaa: ”Joskus 70-luvulla Rovaniemellä vieraili DJ Beaver, joka oli toista maata kuin ennen näkemäni levynkääntäjät. Hän pisti porukat sekaisin. Sen jälkeen tuli amerikanraudallaan Joke Linnamaa ja minä ajattelin, että tuollaisen kärryn minäkin vielä hankin.”

Sen jälkeen Pena siirtyi Tampereelle ja mä jatkoin sivutoimisesti DJ-hommia omilla poluillani. Me toki tapasimme aina silloin tällöin dj-kulttuurin merkeissä. Mikäli oikein muistan, niin olimme molemmat mukana hyvinkin tiiviisti 70-luvun DJ-yhdistystoiminnassa.

Tämän jälkeen emme juurikaan olleet yhteyksissä, kunnes 80-luvun edetessä tiemme jälleen kohtasivat. Olin kehitellyt Yleisradiossa OCSID-ohjelmaideani ja Pena pyöritti Diskosusi-lehteä sekä siihen nivoutunutta DJ-ryhmää.

Tuolloin järjestettiin erilaisia DJ-tapaamisia sekä DJ-kilpailuja. Ihan kotisuomen tarpeisiin järjestettiin Show-dj -skaboja, mutta 80-luvun loppupuoliskolla Suomen dj:t alkoivat ottaa osaa englantilaisen DMC (Disco Mix Club) – organisaation järjestämiin dj-miksauksen MM-kisoihin. Suomen DMC organisoi valtakunnalliset karsinnat ja mä olin joskus tuomaroimassa, mutta aina tekemässä niistä juttuja Ocsidiin. Pena oli vähän samoissa tehtävissä kirjoittavana ”diskosutena”.

Mä menin myös aina työn puolesta Lontooseen seuraamaan DJ-miksauksen MM-finaaleja ja samoin teki usein myös Pena. Suomestahan kisaamassa olivat eri vuosina ainakin Eliott Ness, Kaippa ja Käpä. Elliott taisi olla Suomen edustajana kolme kertaa ja paras sijoitus lienee ollut kolmas eli MM-pronssia.

Ja nyt ollaan tässä! Wau, mikä taival! Wau, mitä kokemuksia ja elämyksiä – ja kilometrejä ja heitettyjä keikkoja mitä erilaisimmissa paikoissa!

Olen muutaman vuoden, ihan aikani kuluksi, kaivellut myös DJ-historiaa, joka on – uskomatonta, mutta totta – vanhempi kuin vaikkapa beat-musiikki. Pena kumppaneineen on luonut ja edistänyt tätä siis todellisuudessa jo noin 50 vuotta.

Uskon, että meidän seuraava projekti on pistää suomalaisesta näkökulmasta yksiin kansiin DJ & Dance-kulttuuri. Respectit kaikille niille DJ:lle ja discoilijoille/klubijengille, jotka ovat jo poistuneet tästä maailmasta!