DJ Hall of Fame / DJ Igor, Eero Kiiskinen

1. NIMI: Eero Kiiskinen

A. DJ NIMI: Dj.Igor

B. Syntymävuosi: 1959

C. Kotipaikkakunta, myöhemmät asuinpaikat: Joensuu ja nykyisin Mäntsälä

D. Koulutus, tutkinnot: Merkonomi

E. Päivätyö, muut ammatit: Tapahtumatuottaja, yrittäjä

2. MITEN MINUSTA TULI DJ?

A. Millaisessa perheessä kasvoit, mitä teillä kuunneltiin, kun olit lapsi?

– Kodissa kuunneltiin paljon musiikkia, koska äitini oli laulaja. Musiikki oli hyvin monimuotoista aina klassisesta musiikista 60-luvun iskelmään ja rokkiin.

B. Oliko musiikki mukana pienestä pitäen, oliko kotona levysoitin/radio/nauhuri?

– Oma ensimmäinen isäni ostaman levysoitin oli Philipsin paristokäyttöinen levysoitin, sitten tuli Toshiba, sitten kelanauhuri ja c-kasettisoittimet.

C. Soititko jotain instrumenttia, lauloitko?

– Nuorena aloitin bassokitaran soittamisen ja jatkoin sitä aina teiniksi saakka, kun Joensuussa treenikämpillä huomasi että ei minusta muusikkoa tule, niin sitten piti valita joko roudarin tai dj:n ura, no minusta tuli sitten aluksi molemmat.

D. Mitkä olivat ensimmäiset omat levysi ja mistä hankittu?

– Ensimmäiset levyt olivat Rolling Stonesien LP ja The Beatles -albumit, levyt hankittiin silloisesta Sokoksen levy-osastolta ja muutamia levyjä sain myös tutuilta lahjaksi.

E. Ensimmäiset omat kokemukset diskoista asiakkaana? Mitkä hitit silloin soivat?

– Oli ensimmäisiä kertoja diskossa ”konvassa” muistaakseni 1975 ja silloin musiikki oli Bay City Rollersia, Carl Douglasta, Stevie Wonderia ja Elton Johnin biisejä mm.

F. Miltä tuntui – miten, missä ja miksi kiinnostuit DJ-työstä, mistä kipinä? Halusitko ”yön kingiksi”, tyttöjen/poikien suosikiksi, soittamaan parempaa musaa kuin muut jne.

– Oma urani alkoi sattumalta kun Joensuun tyttö lyseon konvan dj. sairastui ja olin tavannut diskoissa näitä minua hieman vanhempia tiskijukkia jo aiemmin, minulta kysyttiin tuutko soittamaan lainalevyillä, ajattelin että kaikkea pitää kokea ja niinpä pääsin mukaan discofiilikseen ja innostuin. Tiskijukat olivat silloin musiikin ja fiiliksen sanasaattajia ja kyllähän tytöt alkoivat arvostaa tai katsella minua ja muita tiskujukkia ns. sillä silmällä.

G. Miten pääsit / pyrit / jouduit ensimmäiselle DJ-keikalle? Mitkä hitit silloin soivat?

– Niin ja sitten ikään kuin jatkumona sain mahdollisuuden jatkaa koulubileitten soittajana ja sitten kun ikää tuli lisää niin pääsin vähän saman kaavan kautta soittamaan oikeissa aikuisten diskoissa 18-vuotiaana 1977, eli silloin oli jo 2 vuotta ollut jonkinasteinen tuntuma miten keikkoja tehdään ja miten yleisö otetaan haltuun. Juontamalla, hyvillä biisivalinnoilla ym.

H. Saitko palkkaa tai jotain muuta hyvää jo ekoilta keikoilta?

– Ensimmäiset koulukeikat tehtiin ihan pelkästä uteliausuudesta, ilman palkkaa, sitten kun pääsin ravintoloihin soittamaan Wienitär ja Shemeikka, oli palkkapäivä 2 kertaa kuussa.

3.MILLAINEN ON OLLUT DJ-URASI?

A. Aktiivivuodet, mistä mihin?

– Oma aktiiviura alkoi siis 1977 ja välipäätös tuli 1994, ja aloitin taas uudelleen 2010 soittamaan pienen telakalla olon jälkeen.

B. Pääasialliset soittopaikat?

– Keikkapaikkoja oli Joensuussa Kimmel, Shemeikka, Wienitär, Simo Hurtta Lieksassa, Nurmeshovi Nurmeksessa, Kaavin Iloharju ja paljon jo silloin tein bändien lämmittelykeikkoja ympäri suomea, myöhemmin Helsingin ja uudenmaan ykkösdiskot.

C. Työnantajat?

– Discofeeling Ky. (Lappeenranta), Ravintola Shemeikka, Hotelli Kimmel, Ravintola Wienitär, Forssan Discopalvelu, Kaiffari Team, Magnum Music ym.

D. Keikkojen kalusto, tekniikka?

– Joensuu aikana keikkakalusto oli Lahtelaisen HJN-Soundin valmistama laitekokonaisuus, kokoäänialueen kaiuttimet, Discopöytä hihnavetosoittimilla HJN:n valmistama, HJN-valo-ohjaimet ja valopöntöt, jotka olivat puulaatikot, jonka sisällä oli kussakin pöntössä 4 kpl E27 kannalla olevia hehkulamppuja ja boxin edessä erivärisiä muoveja, jotka olivat sen ajan parasta mitä oli saatavana osastoa.

E. Oma yritys (jos on), milloin, miksi ja millaista toimintaa?

– Magnum Music oli oma yritys jota pyöritin Vaasalaisen Dj. Jessen kanssa. Ostimme yrityksen 80-luvun alussa Junttilan veljeksiltä ja toiminta kattoi Dj.palveluita, tekniikan vuokrausta ja kiertueita mittavalla kalustolla, jotka siirtyivät osittain kaupan myötä Light & Soundilta meille.

F. Ansiotaso, pystyikö DJ-työllä elämään?

– 80-luvulla ansiotaso oli mielestäni hyvällä tasolla ja elätti useamman ihmisen tston ja silloin oli varaa myös hankkia uutta kalustoa niin laitepuolelle kuin myös nykyaikaista ajokalustoa.

G. Mitä tapahtui keikkojen välillä, missä päivätöissä olit?

– Joensuussa asuessani olin töissä Hallman-nimisen tavaratalon musiikkiosastolla myymässä levyjä ja myöhemmin oli perustamassa äänilevy-osastoa Joensuuhun avattuun Citymarkettiin. Muu aika meni keikkoja myydessä, bändejä buukatessa ja oman uran kehittämiseen.

H. Radio, missä olet tehnyt radiotöitä?

– En ole varsinaisesti ollut radion palkkalistoilla, mutta Joensuussa teimme sen aikaisen Radio Jokisen kanssa suoria disco-ohjelmia paikallisesta Jokela-nimisestä ravintolasta ja tietenkin olen vieraillut kymmenissä radio-ohjelmissa ei paikkakunnilla vierailevana tiskijukkana koko historian aikana.

4. KEIKOILLA

A. Millainen DJ olet (ollut) esim. showmies, spiikkeri, biittimiksaaja, skrätsääjä…. kuvaile tyyliäsi, esiintymisasut?

– Tiskijukan työ on alusta alkaen käsittänyt sanan ”Show”, eli viihteellinen spiikattu ilta, jolla saadaan discoilijat hyvää tanssivireeseen, esiintymisasut olivat aina muodin ykköstä päällä ja samoin ajokalusto, laitteet, leffakoneet, diaheittimet ym.

B.Hienoimmat keikkakokemukset? Paras yleisö, palaute, tipit ja lahjonta…Uran huippuhetket?

C. Pahimmat / Kamalimmat keikkakokemukset? Huonoin yleisö, palaute, jankuttajat, känniläiset, piripäät

– Ehkä hankalin ja rankin keikkakokemus oli kun olin ns. lämppärinä Paul Oxleys Unitin keikalla, jonne oli sovittu huvipaikan kanssa että he hakevat luvan että saan käyttää heidän äänitekniikkaa ja samaa lavaa. Bändin ääniteknikko Ossi Ruusunen ei siihen suostunut, ei samaan lavaan, ei ääneen, joten peruutushan siitä tuli juuri ennen keikan alkua. Ei muuta kuin järjestäjältä nostamaan keikkapalkkio ja eipä siinä tarvinnut jäädä heidän keikkaa katselemaan, sen verran otti pannuun ja taisi jopa olla että mainoksissa oli Dj.Igor/bändin ilmoitus yhtä isolla ja siihen aikaan oli itsellä iso suosio keikka dj:nä. Muuten en ole jurrijuttuja kuunnellut.

– Toinen ikimuistoinen keikka oli Kesälahden Paviljongissa, jonne jouduin paikkaamaan Dj. Jasun sairastumisen takia, oli siis hänen iltansa. No Jasu ei ollut muuta infonnut kuin että hyvää tanssijengiä, soita myös kotimaisia hittejä. Aloitin keikan Baccaran Yes Sir…Ja 20 s. sen jälkeen ravintolapäällikkö tuli bändilavan mikkiin spiikkaamaan.. No niin, nyt ei tiskijukka ollut ajan tasalla, aloitetaanpa perinteisesti sillä Kesäillan valssilla. No oliko mulla tanssimusiikkia mukana, No…

D. Miten rakennat / rakensit illan ohjelmiston?

– Kyllä jokaisen keikan ohjelmisto tehtiin juurikin kohdeyleisön mukaan, ei ollut mitään kaavaa millä mentiin. Keikkamestan ja yleisön ehdoilla elettiin ja palveltiin juurikin sitä tanssiporukkaa joka paikalla oli.

E. Itselle tai muille tapahtuneita sähläyksiä, anekdootteja, hyviä kuittauksia?

– Raahessa oli sovittu Dj. Edwardin keikka, jonne Eetulla ei sitten ollut juna tai matkarahaa lähteä, joten läksin Joensuusta 8h varoitusajalla Ravintola Nätterporiin keikalle Joensuusta. Ennen keikkaa syödessäni lukaisin paikallista lehteä ja huomasin Nätterporin ½ sivun kokoisen ilmoituksen. Tänään Suomen Diskokuningas Dj. Edward juhla & värivaloshow? No, siinä hieman tuli paniikinomaisia ajatuksia itselle kun olin Joensuusta lähtenyt Kinnusen Harrin (Hassisen Kone) Fiat 850 pikkuautolla ja 150 sinkkuu mukana keikalle.. No tuota keikka hoidettiin ja yövyttiin paikallisessa Eetulle tutussa matkustajakodissa…Hieman joutui selittelemään sekä tilaajalle että myös yleisölle.

5. LIEVEILMIÖT

A. Tarjottiinko näitä DJ:lle: viina, huumeet ja seksi?

– Naisia ja seksiä oli melkein joka ilta tarjolla ja tietenkin ilmaista viinaa usein keikkapaikalta ja paikalla olevalta yleisöltä. Silloin pidättäydyin viinasta, mutta naisista en. Huumeita ei tarjoiltu.

En tiedä montako daamia on kaadettu keikkamatkoilla, mutta satoja joka tapauksessa. Kun oli vapaa ja viriili poikamies.

B. Olivatko kaikki DJ:t aina selvin päin keikoilla, vrt. bändit?

– Keikoilla oli erona se että Dj:t olivat 100% selvinpäin kun taas bändeillä oli juomaa ja he sitä pääsääntöisesti myös nauttivat. Toki on myös poikeustapauksia, en tässä nyt nimeä mainitse, vaikka rikos on jo vanhentunut. Tein usein keikkoja errän tunnetun Huittisissa asuavan dj:n kanssa ja yleensä Porin Yyterissä. Asuin silloin Forssassa, josta matkasin Huittisiin. Sieltä lähdettiin sitten Nissan Micralla yhteiskeikalle, minä yökerhoon ja tämä ystäväni tanssiravintolan puolelle. Joka kerta noiden matkojen aikana tämä kollegani joi keltaisen Carillopullon automatkan aikana ja mikä siinä oli erikoista, hän ei antanut minun ajaa, vaan meni aina riskillä… Keikat vedettiin kyllä mallikkaasti ja tämä ystäväni ei Carillopullon jälkeen ollut moksiskaan eikä se viina missään näkynyt.

C. Millainen teidän paikoissa suhtauduttiin huumeporukoihin?

– Huumeporukat olivat tuoloin aktiiviaikanani aika marginaalisia ja niitä ei juurikan näkynyt tai ei tunnistettu keikamestoilla.

D. Monien mielestä DJ on vapaata riistaa. Iskettiinkö DJ jatkoille, kuskiksi tai yöseuraksi?

– Kyllä se näin oli, muistan yhden keikan Kermankosken lavalla kun olin erään tunnetun bändin kanssa siellä keikalla, keikan jälkeen hengari Hertta tuli kylkeen kiinni ja siinä sitten keikan jälkeen naukattiin bändin kanssa juomia. Oma auto jäi siihen, hyppäsin keikkabussiin Hertan kanssa ja bändi oli menossa Iisalmeen keikalle, joten pudottivat meidät Joensuuhun, Hertta vietti viikon asunnossani ja siinähän tuli puuhattua kaikkea kivaa viikon ajan. Saatoin bussille ja siitä ei jäänyt muuta kuin käynti sukupuoliklinikalla.. heh…

6. OSALLISTUITKO DJ-YHTEISTOIMINTAAN?

A. Oliko teillä päin DJ-yhteistoimintaa, mahtuivatko tyypit saman pöydän ääreen?

– Meillä perustettiin 80-luvun taitteessa Joensuuhun tiskijukkien yhteenliittymä North Carelian DJ Association Ry. , joka ylläpiti kulttuuria, tehtiin hyväntekeväisyyskeikkoja, oltiin alueen musiikin äänitorvena ja meno oli mukavaa, mutta hauskaa. Yhdistykseen kuului 12 tiskijukkaa.

B. Osallistuitko DJ-meetingeihin ja esim. hyväntekeväisyysdiskojen tekemiseen?

– Olen osallistunut niihin ja tehnyt paljon hyväntekeväisyyskeikkoja elämä aikana, ne ovat lähellä sydäntäni.

C. Osallistuitko DJ-kisoihin ja miten menestyit niissä? Tuliko niistä potkua omalle uralle?

– En ole koskaan niihin osallistunut, koska oma varmuus tekemisistä ja riittävä määrä keikkoja ajoi kisojen ohi. Mutta monet kolegani olivat mukana.

7. MUSIIKIN HANKINTA?

A. Miten ja mitä kautta seurasit uutuusmusiikkia esim. ennen nettiaikaa?

– Aktiiviaikanani seurasin musiikkia Melody Makerin ja kotimaisten Suosikki, Help ym. lehtien kautta, tuolloin ei ollut nettiä käytössä, toki kuuntelin myös paljon mm. Radio Luxemburgia, josta sai myös paljon infoa trendeistä.

B. Mistä levykaupoista ostit uutuuslevyjä?

– Kyllä ne olivat Discus, Forssan Musiikkipalvelu, Levy-yhtiöiden promot, Diskeri, Street Beat ja Fazer Music.

C. Olitko promopalvelujen piirissä (esim. Discopress, DeeJay Promotion)?

– Kyllä oli sekä Discopressin mutta myös Emin, CBS:n ja Polarvoxin jakelussa mukana. Oli loistava palvelu. Kävin neljä kertaa vuodessa kiertämässä myös levy-yhtiöt läpi ja keräämässä puuttuvat vinyyylit itselleni. Tuolloin oli käytössä myös omassa show:ssani leffakoneet, ja mm. sain uutuusleffat myös keikoille esitettäväksi. Oli se hienoa aikaa!!!

D. Oletko erikoistunut johonkin musiikkigenreen?

– Koko urani olen erikoistunut disacomusiikkiin 70-80-luvuilta ja se on pitänyt sisällään koko sen musiikin kirjon, ehkä Funky ja Eurodisco ovat olleet niitä, mihin olin enemmän keskittynyt.

E. Seuraatko nykyistä dancemusiikkia?

– Kyllä seuraan, koska toimin myös tapahtumien ja festivaalien järjestäjänä.

8. MITÄ DJ-URA ON MERKINNYT SINULLE?

A. Onko DJ-työ antanut valmiuksia muuhun (työ)elämään?

– Dj-työ on tuonut työelämään varmuutta esiintymisistä, vaikuttamisesta sekä avannut lajan ystäväpiirin, joka olisi ilman tiskijukan työtä jäänyt kokematta.

B. Vaikuttikoyötyö ihmissuhteisiin, jaksamiseen, ystäväpiirin muotoutumiseen ja pysyvyyteen?

– Dj-työ vaikutti aina positiivisesti ihmissuhteisiin, koska tiskijukkia ei ollut paljon, he saivat arvostusta ja itse ainakin olin erittäin energinen ja jaksoin tehdä jopa 280 keikkaa parhaana vuonna. Ainut negatiivinen vaikutus oli tyttöystävät, jotka usein näkivät sen sellaisena työnä, joka aiheutti heissä mustasukkaisuutta, josta syntyi usein myös draamaa.

C. Millainen kuva sulle on jäänyt alasta ja kollegoista?

– En vaihtaisi yhtään päivää pois, on ollut huikea kokemus, keikkoja eri paikoissa, bändien kiertueilla, ulkolaisten artistien lämppärinä. 100% kaikki kollegat ovat pysyneet myös tähän päivää saakka ystävinä ja yhteistä muisteltavaa on huikeat määrät.

D. Onko DJ-työ vaikuttanut siihen, millainen olet nykyään?

– Kyllä se on vaikuttanut paljonkin, itsevarmuus, tekemisen meininki, laaja ystäväpiiri, hienoja kokemuksia ja tapahtumia ja kun teen samaa työtä, sen laajennetussa muodossa edelleen, niin on se ollut lähes koko elämän pohjana minulle.

E. Alan ongelmat (normaaliaikoina, ei korona-aikana)?

– Ongelman näen omasta näkökulmasta, joka kylläkin ymmärrettävää, että diskot ja keikkamestat ovat huvenneet ja niitä on enää vain ripaus siitä mitä niitä oli esim. 80-luvulla.