{"id":10509,"date":"2024-12-29T18:03:27","date_gmt":"2024-12-29T16:03:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.hitit.fi\/?page_id=10509"},"modified":"2024-12-29T18:06:33","modified_gmt":"2024-12-29T16:06:33","slug":"diskokulttuuri-muutoksessa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/diskokulttuuri-muutoksessa\/","title":{"rendered":"Diskokulttuuri muutoksessa"},"content":{"rendered":"\n<p>Diskokulttuurin ensimm\u00e4inen suuri muutos ajoittui 1970-luvun lopulle ja seuraavan vuosikymmenen alkuun. Kaikki muuttui suhteellisen lyhyess\u00e4 ajassa: musiikki, tekniikka, DJ:n rooli, soittopaikat ja yleinen arvostus.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>MUSIIKKI. <\/strong>1970-luvun alkupuolella diskoissa soitettiin \u201djyt\u00e4\u00e4, purkkaa ja diskoa\u201d, sulassa sovussa soivat <strong>Gary Glitter, Gloria Gaynor, Sweet, Slade, Hurriganes, Suzi Quatro,<\/strong> siis kaikki tanssijalan alle menev\u00e4 musiikki. Varsinaiseksi diskomusiikiksi nousi mustien soul, jonka taitavat tuottajat sitten myiv\u00e4t suurelle yleis\u00f6lle diskosoulina, esimerkkein\u00e4 vaikkapa <strong>Van McCoyn <\/strong>\u201dThe Hustle\u201d ja <strong>Boney M<\/strong>:n \u201dDaddy Cool\u201d sek\u00e4 n\u00e4iden lukuisat j\u00e4ljittelij\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"748\" src=\"https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/veskupenanasinneula1978-1024x748.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-10510\" srcset=\"https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/veskupenanasinneula1978-1024x748.jpg 1024w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/veskupenanasinneula1978-300x219.jpg 300w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/veskupenanasinneula1978-768x561.jpg 768w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/veskupenanasinneula1978-1536x1121.jpg 1536w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/veskupenanasinneula1978-2048x1495.jpg 2048w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>DJ Vesku Talonen ja DJ Pena Ter\u00e4v\u00e4inen N\u00e4sinneulan diskossa 1970-luvun lopulla.<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Monien, jopa useimpien DJ:den mielest\u00e4 kaikkien aikojen parasta diskomusiikkia tehtiin 1970-luvun lopulla, kun suosionsa huipulla olivat lauluyhtyeiden ja isojen orkestereiden yhteisty\u00f6n tulokset. Listoilla jyll\u00e4siv\u00e4t tuolloin sellaiset nimet kuin <strong>Richie Family, MFSB, The Trammps, Village People, Earth Wind &amp; Fire.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Diskoissa soitettava musiikki muuttui 80-luvulle tultaessa, kun tuotanto koneistettiin. Tuottaja alkoi sommitella taustoja tietokoneen avulla. Ensimm\u00e4isin\u00e4 studioty\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t rumpaleilla ja basisteilla. Soolojen soittajat jatkoivat, eik\u00e4 laulusolistia korvata viel\u00e4k\u00e4\u00e4n helposti synteettisell\u00e4 \u00e4\u00e4nell\u00e4. 1980-luvun alkupuolella listoja valloitti hi-energy ja ns. homodisko, joita edustivat muiden muassa<strong> Sylvester, Patrick Cowley<\/strong> ja <strong>Boystown Gang<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>\u00c4\u00c4NENTOISTO<\/strong>. Mekaanisen musiikin tanssipaikkojen alkuaikoina \u201dneulapojat\u201d vaihtoivat levyj\u00e4, joita saatettiin my\u00f6s kuuluttaa, mik\u00e4li k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli mikrofoni. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli yleens\u00e4 vain yksi levysoitin, jolloin \u201dneulapojan\u201d piti tarinoida pitk\u00e4\u00e4n, jotta levy ehdittiin vaihtaa.<\/p>\n\n\n\n<p>&#8211; Nuorisodiskossa oli 70-luvun alussa hienot ja isot <strong>Salora Ortoperspekta<\/strong> -stereot, joiden jytin\u00e4 riitti t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n pienehk\u00f6n tanssisalin. Niihin sai yhdistetty\u00e4 mikrofonin, joka napsautettiin p\u00e4\u00e4lle. DJ puhui sill\u00e4 aikaa, kun avustaja asetti seuraavan levyn paikalleen. Me soitimme hard rockia (<strong>Nazareth, Slade, Led Zeppelin<\/strong>), jyt\u00e4\u00e4 (<strong>Mud, Gary Glitter, Sweet, Suzi Quatro, Les Humphries Singers<\/strong>) ja diskosoulia (<strong>Roberta Flack, Gloria Gaynor, Four Tops<\/strong>) sek\u00e4 rock&#8217;n rollia (<strong>Hurriganes, Elvis, Rock-Jerry, Badding<\/strong>), muistelee Pena Ter\u00e4v\u00e4inen uransa alkuaikoja Rovaniemell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>&#8211; Muistan, kuinka suruviesti <strong>Sammy Babitzin<\/strong>in kuolemasta tavoitti meid\u00e4t vappuaattona 1973. Kerroin uutisen teini-ik\u00e4iselle yleis\u00f6lle ja sitten soitettiin \u201dDaada daada\u201d. Kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut hyv\u00e4 fiilis sin\u00e4 iltana. Sammy oli oman sukupolvensa james dean.<\/p>\n\n\n\n<p>Alkuaikojen levysoittimet olivat hihnavetoisia ja kiihtyiv\u00e4t hitaasti oikeaan nopeuteen. Yleens\u00e4 DJ antoi levylautasen py\u00f6ri\u00e4 koko ajan. Varahihna eli kuminauha kannatti olla aina k\u00e4den ulottuvilla, sill\u00e4 niit\u00e4 kului kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, kun nopeutta vaihdeltiin 33 ja 45 kierroksen v\u00e4lill\u00e4.<em><strong> Connoisseur, Garrard<\/strong> ja <strong>Dual<\/strong> olivat aikakauden merkkituotteita.<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"742\" src=\"https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/diskopoyta80luku-1024x742.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-10511\" srcset=\"https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/diskopoyta80luku-1024x742.jpg 1024w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/diskopoyta80luku-300x217.jpg 300w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/diskopoyta80luku-768x557.jpg 768w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/diskopoyta80luku.jpg 1202w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>HJN-keikkap\u00f6yt\u00e4 edusti lajinsa huippua 1980-luvulla<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Mikserien<\/strong> yleistyminen oli tuntuva parannus, jonka ansiosta DJ saattoi spiikata sujuvasti levyjen v\u00e4liin ja my\u00f6s niiden p\u00e4\u00e4lle. H\u00e4n pystyi my\u00f6s kuuntelemaan korvakuulokkeilla seuraavan kappaleen kohdalleen ja t\u00e4ht\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n neulan oikealle kohdalle. 1970-luvun alun miksereiss\u00e4 k\u00e4ytettiin p\u00e4\u00e4asiassa \u201dpotikoita\u201d, joita py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4deltiin \u00e4\u00e4nenvoimakkuutta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Liukus\u00e4\u00e4timet<\/strong> helpottivat ty\u00f6t\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Miksaamisen yleistyess\u00e4 keksittiin cross-fader- eli ristikk\u00e4ismiksaus-liuku. Vaakatasossa liikkuvalla cross-faderilla pystyttiin vaihtamaan sujuvasti levylt\u00e4 toiselle ja kikkailemaan kahden levyn v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ammatti-DJ:n ja erityisesti kiert\u00e4v\u00e4n keikka-DJ:n p\u00e4\u00e4asiallinen ty\u00f6v\u00e4line oli <strong>diskop\u00f6yt\u00e4<\/strong>, jossa samaan runkoon oli upotettu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi levysoitinta ja mikseri. Usein samassa paketissa oli my\u00f6s vahvistin ja kasettinauhuri. Euroopan eniten myyty diskop\u00f6yt\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti <strong>Citronic<\/strong>, jolla oli useita erilaisia yhdistelmi\u00e4 keikkak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa oli jo tuolloin pitk\u00e4t perinteet huippuluokan \u00e4\u00e4nentoiston saralla. <strong>Tapio M. K\u00f6ykk\u00e4<\/strong> suunnitteli kuuluisia vahvistimia ja <strong>Ortoperspekta<\/strong>-j\u00e4rjestelm\u00e4n. <strong>Matti Otala<\/strong> oli <strong>Harman Kardonin<\/strong> p\u00e4\u00e4suunnittelija. <strong>Ilpo Martikainen<\/strong> perusti <strong>Genelecin<\/strong>, maailman johtavan kaiutintehtaan. K\u00f6yk\u00e4n \u201dopetuslapsen\u201d <strong>Hannu Nurmisen HJN-sound<\/strong> teki hifi-tason diskolaitteita Lahdessa. Vain muutamia esimerkkej\u00e4 mainitaksemme.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Diskosusi<\/strong>-lehdess\u00e4 k\u00e4ytiin v\u00e4lill\u00e4 kiivastakin keskustelua siit\u00e4, mik\u00e4 on hyv\u00e4 \u00e4\u00e4nentoisto diskoissa. Ammattilaiset olivat aika yksimielisi\u00e4 esimerkiksi englantilaisten diskojen tekniikasta, jota pidettiin ala-arvoisena.<\/p>\n\n\n\n<p>Kinastelua oli my\u00f6s suomalaisten valmistajien kesken, kuka tekee parhaan \u00e4\u00e4nentoiston.<\/p>\n\n\n\n<p>Pena muistelee:<\/p>\n\n\n\n<p>&#8211; Maakuntakeikkoja alkoi olla niin paljon, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tin hankkia laadukkaat laitteet, jotka mahtuvat henkil\u00f6auton takakonttiin. Ilmoitin HJN:lle mitat, joihin t\u00e4ytyy mahtua. Insin\u00f6\u00f6rit p\u00e4hk\u00e4iliv\u00e4t ja pistiv\u00e4t t\u00f6pin\u00e4ksi. Jonkin ajan kuluttua ajoin Lahteen, kaiuttimet nostettiin <strong>Datsun 120 A<\/strong>:n tavaratilaan ja upea diskop\u00f6yt\u00e4 sen p\u00e4\u00e4lle. Takaluukku meni kiinni ja keikkamatka jatkui. Muutaman vuoden kuluttua auto vaihtui <strong>Honda Civic Shuttle<\/strong>ksi, jonne mahtui KAKSI diskop\u00f6yt\u00e4\u00e4, nelj\u00e4 laatukaiutinta, levylaukut, v\u00e4rivalot ohjaimineen. Onneksi sinne mahtui viel\u00e4 kaksi DJ:t\u00e4, jotka pystyiv\u00e4t matkustamaan yht\u00e4 matkaa keikoille samaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p>\u00c4\u00e4nentoisto hoitui pitk\u00e4\u00e4n stereo-pohjalta, kahdella tai useammalla kaiutinparilla, jotka toistivat periaatteessa koko \u00e4\u00e4nialueen. <strong>Subwoofer, subbari<\/strong> eli ala\u00e4\u00e4nikautin yleistyi 1980-luvun alkupuolella, kun bassopuolelle haluttiin rotevampaa \u00e4\u00e4nentoistoa. Tunnetuin merkki oli <strong>Cerwin-Vega.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Technics SL-1200-<\/strong> levysoittimet valloittivat diskomaailman lopullisesti 1980-luvun alkupuolella. Ne oli alun perin suunniteltu hifi-harrastajille, mutta yleistyiv\u00e4t parannetun MK2-mallin my\u00f6t\u00e4 radioasemilla ja diskoissa. Voimakas suoravetomoottori kiihdytti levyn oitis oikeaan nopeuteen, jota voi hidastaa ja nopeuttaa liukus\u00e4\u00e4timell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"775\" src=\"https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/djjykkemiksaauusi-1024x775.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-10512\" srcset=\"https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/djjykkemiksaauusi-1024x775.jpg 1024w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/djjykkemiksaauusi-300x227.jpg 300w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/djjykkemiksaauusi-768x581.jpg 768w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/djjykkemiksaauusi-1536x1163.jpg 1536w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/djjykkemiksaauusi-2048x1550.jpg 2048w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>DJ Jykke, Jyrki Kaivola miksasi itsens\u00e4 Suomen mestariksi.<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>\u201dTeknarien\u201d tulo paransi DJ:n mahdollisuuksia kaikin puolin tarkempaan ty\u00f6h\u00f6n. Miksaaminen ja oikean biitin haku helpottui. Levyleikittely, <strong>skr\u00e4ts\u00e4ys<\/strong>, hinkkaus onnistui liukkaalla levy(nalus)matolla ja cross-faderilla melkein kaikilta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>V\u00c4RIVALOT. <\/strong>Mekaanisen musiikin ja muidenkin tanssipaikkojen varustukseen on kuulunut jo yli sadan vuoden ajan peilipallo, joka patentoitiin jo vuonna 1917. Peilipallo esiintyi jo kymmenen vuotta my\u00f6hemmin elokuvassa <em><strong>Berlin: Die Sinfonie der Gro\u00dfstadt.<\/strong><\/em> Sellainen py\u00f6ri my\u00f6s <em><strong>Casablanca<\/strong><\/em>-elokuvassa vuonna 1942.<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dV\u00e4rivalot ja liukas lattia\u201d luki jossain takavuosien tanssi-ilmoituksessa, josta se napattiin my\u00f6s TV-ohjelmasarjan nimeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Valaistuksella on luotu tunnelmaa kautta aikain. Niinsanotun leikkaussalivalaistuksen sijaan tanssipaikoilla ja diskoissa on suosittu h\u00e4m\u00e4r\u00e4mp\u00e4\u00e4 tunnelmaa ja v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 valoja, jotka sykkiv\u00e4t musiikin tahtiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Diskon alkuaikoina k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat <strong>valourut<\/strong>, joita DJ:n avustaja r\u00e4psytteli tunnelman luomiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>-Valoja kun v\u00e4lkyttelen psykedeelisesti, sekaisin se p\u00e4\u00e4n saa paremmin kuin Koskis-lesti, lauloi <strong>Reijo Tani<\/strong> vuonna 1975 kappaleessa<em><strong> Yli-ihminen<\/strong><\/em>, jonka sanoitti <strong>Juha Vainio<\/strong>. &#8211; M\u00e4 olen tiskijukka, panen levyt soimaan. Niin kuin noiduttuna rynt\u00e4\u00e4 kaikki karkeloimaan, jokaisen alistan m\u00e4 musiikkina voimaan. Min\u00e4 olen yli-ihminen.<\/p>\n\n\n\n<p>Musiikin mukaan sykkiv\u00e4t v\u00e4rivalot yleistyiv\u00e4t 1970-luvulla. Mikroprosessorien my\u00f6t\u00e4 valo-ohjaimiin alettiin saada erilaisia ohjelmia, joissa valot vaihtuivat biisin ja tunnelman mukaan \u2013 kunhan DJ opetteli k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n valo-ohjainta.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa valolaitteiden maahantuontia valvoi <strong>S\u00e4hk\u00f6tarkastuslaitos<\/strong>, joka ei hyv\u00e4ksynyt kaikkia mannermaalta tulevia, heppoisia virityksi\u00e4, joissa oli ilmiselv\u00e4 syttymisvaara. T\u00e4m\u00e4 loi mahdollisuuksia kotimaiselle laitevalmistukselle, asialla muiden muassa <strong>Matti Sarapaltion MS-Audiotron<\/strong> ja lahtelainen HJN Sound.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirkkaasti v\u00e4l\u00e4htelev\u00e4 <strong>strobovalo<\/strong> yleistyi samoihin aikoihin valo-ohjainten kanssa. Strobovalo aiheutti sen, ett\u00e4 yleis\u00f6n tanssi n\u00e4ytti nykiv\u00e4n katkonaisesti. Joskus strobo aiheutti my\u00f6s epileptisen kohtauksen sellaisen taipumuksen omaaville. Osittain t\u00e4st\u00e4kin johtuen strobovalot eiv\u00e4t ole saavuttaneet jakamatonta suosiota.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>DISKOSUUNNITTELU<\/strong>. 1970-luvun lopulle tultaessa yh\u00e4 useampia tanssiravintoloita muutettiin mekaaniselle musiikille, diskoiksi tai \u201dhumppaa\u201d soittaviksi aikuispaikoiksi, joissa aiemmin soittivat ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t muusikot iskelm\u00e4- ja tanssimusiikkia. Suuret ik\u00e4luokat (s. 1945 \u2013 1952) olivat pariutuneet ja perheellistyneet, eiv\u00e4tk\u00e4 painuneet parketille entiseen malliin. P\u00e4tev\u00e4 tiskijukka soitti parhaat levyt ja paljon halvemmalla kuin trio.<\/p>\n\n\n\n<p>Diskojen suosio nousi erityisesti kaupunkilaisnuorten keskuudessa, sill\u00e4 heh\u00e4n eiv\u00e4t olleet koskaan oppineet paritansseja kuten maalaisserkkunsa, joille tanssilavat olivat luonnollinen kohtauspaikka.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Muusikkojen liitto<\/strong> yritti jarruttaa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kehityst\u00e4, josta se syytti tiskijukkia n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 kokonaiskuvaa. Tiskijukat olisivat kyll\u00e4 liittyneet Muusikkojen liittoon, mutta t\u00e4m\u00e4 tarjosi samoja ty\u00f6ehtoja kuin ravintolan aputy\u00f6v\u00e4elle eli minimipalkkaa. J\u00e4lkik\u00e4teen voi virnistell\u00e4, ett\u00e4 Muusikkojen liiton olisi kannattanut vaatia tiskijukille eritt\u00e4in suurta palkkaa, korvasihan DJ koko orkesterin. Jos DJ olisi ollut kovapalkkainen, triolle olisi saattanut riitt\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Muusikot ja tiskijukat tekiv\u00e4t kent\u00e4ll\u00e4 paljonkin yhteisty\u00f6t\u00e4 ja j\u00e4rjestiv\u00e4t yhteisi\u00e4 rientoja. Esimerkiksi Tampereella j\u00e4rjestettiin useana vuonna jalkapallo-ottelu, jonka yleens\u00e4 muusikot voittivat.<\/p>\n\n\n\n<p>Muusikkojen liiton<strong> \u201dOikeissa tansseissa on orkesteri\u201d<\/strong>-tarrakampanja sai porilaisen <strong>Johnny-Kai Forssellin<\/strong> teett\u00e4m\u00e4\u00e4n tarrat <strong>\u201dLevytansseissa soitetaan aina oikein\u201d<\/strong>. Johnny oli kuulemma v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 saada turpaansa n\u00e4iden tarrojen johdosta, mutta vikkel\u00e4t jalat pelastivat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Diskokulttuurin ensimm\u00e4inen suuri muutos ajoittui 1970-luvun lopulle ja seuraavan vuosikymmenen alkuun. Kaikki muuttui suhteellisen lyhyess\u00e4 ajassa: musiikki, tekniikka, DJ:n rooli,&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10509"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10509"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10509\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10516,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10509\/revisions\/10516"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10509"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}