{"id":1102,"date":"2015-07-21T10:14:21","date_gmt":"2015-07-21T10:14:21","guid":{"rendered":"http:\/\/www.hitit.fi\/?p=1102"},"modified":"2022-05-03T14:47:21","modified_gmt":"2022-05-03T11:47:21","slug":"kahden-todellisuuden-maa-se-ei-ollut-uutinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/2015\/07\/21\/kahden-todellisuuden-maa-se-ei-ollut-uutinen\/","title":{"rendered":"Kahden todellisuuden maa – se ei ollut uutinen"},"content":{"rendered":"

Hein\u00e4kuisena keskiviikkona, 8.7, YLEn<\/strong> radiouutiset ja TV 1<\/strong>:n ajankohtaiset aamul\u00e4hetykset k\u00e4sitteliv\u00e4t kevyen musiikkimme nykytilaa. Todettiin, ett\u00e4 vallitseva todellisuus on jakautunut kahtia. Radiouutisten \u00e4\u00e4niesimerkeiss\u00e4 rinnastettiin kaksi asiaa. Kaupallisten radiokanavien musiikkitarjonta ja tanssilavojen musiikki. <\/span><\/span><\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseksi tuli tuo kahtiajako<\/strong>. Radioiden soittolistoista vastaaville tai tanssitalojen ja lavojen tanssimusiikkitarjontaan perehtyneille tilanne ei ollut uutinen. Suomi on ollut jo kauan kahden kevyen musiikin todellisuuden maa.<\/span><\/span><\/p>\n

Rinnastuksessa k\u00e4ytettiin esimerkkin\u00e4 kaupallisten radiokanavien toisistaan poikkeamattomien l\u00e4hetysvirtojen musiikkeja. Ilman sen pahempaa potkua omaan nilkkaan, olisi vertailuun voitu ottaa mukaan my\u00f6s Radio Suomen<\/strong> ja YLEn alueradioiden<\/strong> arkip\u00e4ivien musiikkitarjonta. Kanavien soitetuimpien kappaleiden listat eiv\u00e4t juuri poikkea toisistaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Koti- ja kes\u00e4m\u00f6kkiradioissa soi sama, l\u00e4hinn\u00e4 suomenkielinen, iskelm\u00e4\u00e4n eri astelukulmillaan kallellaan oleva popmusiikki. Se on valtavirtaa, jolla seilaavat my\u00f6s saman tyylilajin ulkomaiset listahitit.<\/span><\/span><\/p>\n

Mielenkiintoa ja h\u00e4mm\u00e4stely\u00e4 her\u00e4tt\u00e4nyt juttu ei vastannut kysymyksiin, miksi ja kuinka kahtiajako on syntynyt. Syvempi paneutuminen olisi osoittanut kuinka suuresta kevyen musiikin kulttuurirepe\u00e4m\u00e4st\u00e4 on kysymys ja miten laajalle sen vaikutuslonkerot polveilevat. <\/span><\/span><\/p>\n

Otetaan l\u00e4ht\u00f6kohdaksi t\u00e4m\u00e4 teesi. Ihmisten musiikkimaku kehittyy ik\u00e4vuosina 15-24. Se s\u00e4ilyy p\u00e4\u00e4osin samanlaisena l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 on tieteellisesti tutkittua n\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Menetetyt ik\u00e4luokat<\/h3>\n

\"OLYMPUS<\/a>Mainosrahoitteiset, kaupalliset radiokanavat<\/strong> suuntaavat musiikkitarjontansa varhaisnuorille, nuorille ja nuorille aikuisille ja keski-i\u00e4n kynnyksell\u00e4 oleville. Ik\u00e4jakauma kattaa keskeisesti vuodet 12-40. Sen ik\u00e4haitarin suomalaiset ovat vahvasti edustettuina kaupallisten kanavien kuuntelijoissa. Jos siis mieltymyksesi poppiin tai popiskelm\u00e4\u00e4n syttyiv\u00e4t 15-vuotiaana, olet kanavalla todenn\u00e4k\u00f6isesti viel\u00e4 40-vuotiaanakin. Se aiheellinen, kahtiajakoon liittyv\u00e4 kysymys kuuluu: Miksi ei – kaupallisen YLEn t\u00e4ytyy tarjonnallaan kilpailla noilla ik\u00e4ryhm\u00e4markkinoilla?<\/span><\/span><\/p>\n

YLEn kilpailevaa tarjontaa on perusteltu pyrkimysell\u00e4 saada edell\u00e4 mainitut v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t kuuntelemaan my\u00f6s YLE-kanavia ja synnytt\u00e4\u00e4 n\u00e4in kuuntelusuhde, joka jatkuisi my\u00f6s nyt nuorten ja keski-ik\u00e4\u00e4 l\u00e4henevien vanhetessa. Toteutus on sitten sek\u00e4 ohjelmapolitiikkaa ett\u00e4 musiikkipolitiikkaa. Onko se my\u00f6s realismia t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kymmenille radiokanaville pirstoutuneessa kevyen musiikkiin todellisuudessa, on pohdinnan arvoista.<\/span><\/span><\/p>\n

Tarjonnan sis\u00e4lt\u00f6valinnat tekev\u00e4t siihen ohjeistetut ja nimetyt henkil\u00f6t. Ei anoyymit tahot. T\u00e4ll\u00f6in tulevat mukaan ohjeistuksen lis\u00e4ksi valintaan vaikuttavina tekij\u00f6in\u00e4 ao. henkil\u00f6iden ik\u00e4, yleinen kevyen musiikin tuntemus, muu ammattillinen osaaminen ja omat mieltymykset. Radio Suomen kuuntelijoiden keski-ik\u00e4 on muistinvaraisesti 58-59 vuotta. El\u00e4kel\u00e4isi\u00e4 on jo noin 1,3 miljoonaa. Hekin YLEn kuuntelijoita. <\/span><\/span><\/p>\n

Palaan musiikkimieltymysten syntyyn ja otan kolme esimerkki\u00e4. <\/span><\/span><\/p>\n

Nyt 60-vuotiaat<\/strong> olivat 20-vuotiaita vuonna 1975. Suomi soitti ja kuunteli silloin t\u00e4llaista suomenkielist\u00e4 tarjontaa: Erkki Junkkarinen<\/strong> \/ Ruusuja hopeamaljassa, Marion<\/strong> \/ El Bimbo, Fredi<\/strong> \/ Avaa syd\u00e4mesi mulle, Katri Helena<\/strong> \/ Vasten auringhon siltaa, Erkki Liikanen<\/strong> \/ Evakkoreki. <\/span><\/span><\/p>\n

Nykyiset 65-vuotiaat<\/strong> olivat kaksikymppisi\u00e4 vuonna 1970. Listoilta l\u00f6ytyv\u00e4t mm. n\u00e4m\u00e4: Irwin Goodman<\/strong> \/ St. Pauli ja Reeperbahn, Markku Aro<\/strong> \/ Hyv\u00e4nn\u00e4k\u00f6inen, Matti ja Teppo<\/strong> \/ Kissankultaa, Markus<\/strong> \/ Vain kotka lent\u00e4\u00e4 aurinkoon, Katri Helena<\/strong> \/ Ei kauniimpaa.<\/span><\/span><\/p>\n

Nyt 70-vuotiaat<\/strong> saavuttivat kahdenkymmenen vuoden i\u00e4n vuonna 1965. Heid\u00e4n musiikkimuistiinsa j\u00e4iv\u00e4t mm. n\u00e4m\u00e4 kappalet: Katri Helena<\/strong> \/ Puhelinlangat laulaa, Lasse M\u00e5rtensson<\/strong> \/ Nousevan auringon talo, Kari Kuuva<\/strong> \/ Tango Pelargonia, Eino Gr\u00f6n<\/strong> \/ Mustalaisprimas, Reijo Taipale<\/strong> \/ Vaaralliset huulet.<\/span><\/span><\/p>\n

K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni esimerkit selvitt\u00e4v\u00e4t, kuinka puheena olevat kahtiajako on vaikuttanut mm. YLEn tarjontaan. <\/span><\/span><\/p>\n

Menetetty kuuntelu- ja tunneside<\/h3>\n

Arkip\u00e4iv\u00e4n musiikkitodellisuus on todella kaukana sen kuuntelijoiden mahdollisista musiikkimieltymyksist\u00e4. Huolimatta YLEn kanavien p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 popmusiikki- ja popiskelm\u00e4tarjonnasta, kansalliset kuuntelijatutkimukset kertovat, ett\u00e4 alle 45-vuotiailla suomalaisilla ei ole juuri mit\u00e4\u00e4n kuuntelu- tai tunnesidett\u00e4 kansalliseen Yleisradioon. V\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4ksi muutettuna heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n vaille miljoona. He muodostavat sen kahtia jakautuneen musiikkitarjonnan toisen vaakakupin sis\u00e4ll\u00f6n.<\/span><\/span><\/p>\n

Popmusiikin synnytt\u00e4m\u00e4t mieltymykset eiv\u00e4t rajaudu vain sen kuuntelukulttuuriin, vaan tyylilajin ymp\u00e4rille on syntynyt maailmanlaajuinen bile- ja bailausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Musiikin imussa ei tarvitse j\u00e4\u00e4d\u00e4 pohtimaan mahdollisia siihen liittyvi\u00e4 askeleita. Ty\u00f6nnyt vaan parketille ja alat liikehti\u00e4 kykyjesi sek\u00e4 rytmitajusi mukaan. \u00c4\u00e4rirajoilla riehumista kutsutaan grazybailaukseksi. Alkoholipitoiset tisleet madaltavat kynnyst\u00e4 siirty\u00e4 baarista parketille. <\/span><\/span><\/p>\n

Pop- ja rockmusiikki sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4 bailaus vaativat tietysti toteutuakseen riitt\u00e4v\u00e4t disko-, klubi- tai muut ravintolatilat. Lis\u00e4ksi po. kulttuuriin kuuluu mittava konsertti- ja festivaalitoiminta. K\u00e4sitelty kokonaisuus siis edustaa merkitt\u00e4vi\u00e4 taloudellisia arvoja. <\/span><\/span><\/p>\n

Mainittujen radiokanavien lis\u00e4ksi pop-, rock- ja bailauskulttuuri nauttii my\u00f6s huomattavasta median\u00e4kyvyydest\u00e4. Johtavat valtakunnalliset lehdet antavat paljon palstatilaa pop- ja rockgenren laulajille, b\u00e4ndeille ja tapahtumille. Pop- ja rockt\u00e4hteys niin sanotusti \u201drulettaa\u201d. <\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kulttuurin uutena aluevaltauksena voitaneen pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 YLEn televisiouutiset antoivat Antti Tuiskun<\/strong> Peto on irti -shown ja Cheekin<\/strong> paluun keikkatauolta ylitt\u00e4\u00e4 uutiskynnyksen.<\/span><\/span><\/p>\n

Se toisen soiton Suomi<\/b><\/span><\/span><\/h3>\n

Rinnastuksena \u00e4skeiseen mediajulkisuusesimerkkiin pari poimintaa uutiskynnyst\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 tapahtumista.<\/span><\/span><\/p>\n

\"dallape\"<\/a>Dallap\u00e9<\/strong> on kansallinen instituutio, joka on soittanut samanimisen\u00e4 jo 90 vuotta. Se on ainutkertaista my\u00f6s Euroopassa.<\/span><\/span><\/p>\n

Orkesterin historia on l\u00e4hes sama kuin kevyen musiikkimme historia. Nykyisen kokoonpanon soittajaringiss\u00e4 on parikymment\u00e4 instrumenttiensa ykk\u00f6sosaajaa maassamme. Osa heist\u00e4 musiikin tohtoreita ja maistereita. 90 vuotta toimintaa t\u00e4yttyy t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Kapellimestari ja laulaja Juha Hostikan<\/strong> luotsaamaan kokoonpanoon ei ole toistaiseksi kohdistunut suurempaa mediakiinnostusta.<\/span><\/span><\/p>\n

Finlanders<\/strong> on yksi tanssimusiikkimme ja tanssilavakulttuurimme aivan keskeist\u00e4 osaajista sek\u00e4 vaikuttajista. Voimme hyvin puhua alan monin tavoin ansioituneesta lippulaivasta. Kokoonpano on saanut vuosien varrella l\u00e4hes kaikki alan arvostuspalkinnot. Orkesteri on juhlinut 30-vuotista \u201dpitk\u00e4soittoaan\u201d, mutta mediahuomio ei ole vy\u00f6rynyt yli valtakunnan. <\/span><\/span><\/p>\n

Noin 800 000 suomalaista sai hetkess\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Antti Tuiskulta on \u201dpeto p\u00e4\u00e4ssyt irti\u201d. Jos rinnastamme tapahtuneen Dallap\u00e9n ja Finlandersin toimintaan sen vaikutukseen ja historialliseen merkitykseen, niin luiskahdamme j\u00e4rkevyydest\u00e4 tragikomedian puolelle.<\/span><\/span><\/p>\n

Eri medioiden v\u00e4h\u00e4inen huomio selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 suurimmalta osalta toimittajia puuttuvat i\u00e4st\u00e4 johtuen perustiedot siit\u00e4 toisesta soivasta Suomesta, koska pop- ja rock-suomi on heid\u00e4n kiinnostuksensa keskeinen kohde. <\/span><\/span><\/p>\n

Sen toisen kevyen musiikin todellisuuden kiinnostamattomuus medioissa kattaa perinteisen iskelm\u00e4n, tanssitalo- ja lavatoiminnan, laivojen tanssitarjonnan sek\u00e4 iskelm\u00e4sis\u00e4lt\u00f6iset konsertit. Poikkeuksena Paulan, Katrin<\/strong> ja Jarin<\/strong> rundit. <\/span><\/span><\/p>\n

Kymmenet ja taas kymmenet b\u00e4ndit ja solistit ansaitsevat pienin\u00e4 paloina pitkin maata olevaa leip\u00e4\u00e4ns\u00e4 puheena olevassa todellisuudesta. Korkein kuulemani arvio on noin 500 b\u00e4ndi\u00e4. <\/span><\/span><\/p>\n

Alkuper\u00e4inen YLEn juttu nosti esille tanssisettien sis\u00e4ll\u00f6t. T\u00e4ss\u00e4 joukko eniten esitettyj\u00e4 ja niiden levytysvuodet: Paratiisi -74, Keinu kanssani -54, Ikkunaprinsessa -57, Satumaa -62, Kaksi kolpakkoa -81, Kultainen nuoruus -53, J\u00e4tk\u00e4n humppa -77, Valot -71.<\/strong> <\/em><\/span><\/span><\/p>\n

Levytysvuosista on keskim\u00e4\u00e4rin kulunut 40 vuotta. Kappaleisiin liittyv\u00e4 yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 on paritanssisidonnaisuus. Levytysvuosien keskiarvo veisi meid\u00e4t vuoteen 1975. Edess\u00e4 olisivat viel\u00e4 ne mittavat, silloin kuvittelemattomat, kevyen musiikkimme mullistukset, joiden yht\u00e4 seurausta, kahtia jakautunutta nykytodellisuutta, on her\u00e4tty h\u00e4mm\u00e4stelem\u00e4\u00e4n .<\/span><\/span><\/p>\n

Suomi on muuttunut yhten\u00e4isen kevyen musiikin kulttuurin maasta monenlaisten musiikkikulttuurien tasavallaksi, jonka kuuluvimmat ja n\u00e4kyvimm\u00e4t tyylilajit liittyv\u00e4t pop- ja rockmusiikkiin.<\/span><\/span><\/p>\n

Musiikki on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin tunnesidonnainen asia. Siksi noin puolentoistamiljoonan yli 60-vuotiaan suomalaisen on niin vaikeaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi he eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kuule kanavilta sit\u00e4 musiikkia, mihin mieltyiv\u00e4t ollessaan 15-24-vuotiaita.<\/span><\/span><\/p>\n

HEIKKI KAHILA<\/strong>
\n<\/span><\/span><\/p>\n

* v\u00e4liotsikot toimituksen<\/p>\n

LUE my\u00f6s Heikki Kahilan aiempi pakina <\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hein\u00e4kuisena keskiviikkona, 8.7, YLEn radiouutiset ja TV 1:n ajankohtaiset aamul\u00e4hetykset k\u00e4sitteliv\u00e4t kevyen musiikkimme nykytilaa. Todettiin, ett\u00e4 vallitseva todellisuus on jakautunut…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":185,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[14,28,97],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1102"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1102"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1102\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8541,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1102\/revisions\/8541"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/185"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1102"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1102"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}