{"id":3747,"date":"2017-05-10T17:48:51","date_gmt":"2017-05-10T17:48:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.hitit.fi\/?p=3747"},"modified":"2022-05-03T13:57:54","modified_gmt":"2022-05-03T10:57:54","slug":"suomi-zero-points","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/2017\/05\/10\/suomi-zero-points\/","title":{"rendered":"Suomi \u2013 Zero points"},"content":{"rendered":"<p>Joka vuosi Suomi on p\u00e4rj\u00e4nnyt euroviisuissa \u2013 paitsi ei t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n vuonna. Maailmalle Suomea l\u00e4hti kauppaamaan niinkin tunnettu yhtye kuin <strong>Norma John<\/strong>. <!--more--><a href=\"http:\/\/192.168.0.92\/musa\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/amarillossa.jpg\" rel=\"lightbox[3747]\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignleft size-medium wp-image-3220\" src=\"http:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/amarillossa-300x168.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"168\" srcset=\"https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/amarillossa-300x168.jpg 300w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/amarillossa-768x431.jpg 768w, https:\/\/www.hitit.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/12\/amarillossa-1024x575.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>Duon tunnettuudesta kertoo jotain sekin, ett\u00e4 edes hakukone Google ei juurikaan l\u00f6yd\u00e4 heist\u00e4 kuin euroviisuihin liittyvi\u00e4 artikkeleita. He p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4tkin kappaleellaan <strong><em>Blackbird<\/em><\/strong>, kuten olettaa saattoi. Norma Johnin muodostavat <strong>Leena Tirronen<\/strong> ja<strong> Lasse Piirainen<\/strong> eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet semifinaaleita pidemm\u00e4lle.<br \/>\n<strong>Aina ei ole osallistuttu<\/strong><br \/>\nEurovisionin laulukilpailut on j\u00e4rjestetty vuodesta 1956. N\u00e4m\u00e4 kotikisastudioihin l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4t karkelot j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 <strong>Euroopan yleisradiounioni, EBU.<\/strong><br \/>\nSuomi on j\u00e4\u00e4nyt<strong> Viulu-ukon<\/strong> kanssa asemalle hengailemaan ja laulamaan <strong>Tipi-tiit\u00e4<\/strong> Eurovision laulukilpailuissa vuodesta 1961 eteenp\u00e4in, jolloin <strong>Laila Kinnunen<\/strong> esiintyi kappaleellaan <em>Valoa ikkunassa.<\/em> Se sai kuusi pistett\u00e4 sijoittuen kymmenenneksi. T\u00e4st\u00e4 on alkanut se joka vuotinen odotus Suomen p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4 euroviisuissa.<br \/>\nVuonna 1970 kansa sai nukkua y\u00f6ns\u00e4 rauhassa, kun Suomi j\u00e4tt\u00e4ytyi pois mittel\u00f6ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtui siit\u00e4, ett\u00e4 is\u00e4nmaamme kiukutteli muita pohjoismaita matkien vuoden 1969 nelj\u00e4n maan tasapeli\u00e4. T\u00e4n\u00e4 vuonna Espanja, Ranska, Alankomaat ja Iso-Britannia saivat kukin 18 pistett\u00e4.<br \/>\n<strong>Pisteidenlaskuj\u00e4rjestelm\u00e4 muuttuu<\/strong><br \/>\nEnnen aikaan saatuja pisteit\u00e4 ei pid\u00e4 verrata nyky\u00e4\u00e4n saataviin. Pisteidenlaskuj\u00e4rjestelm\u00e4 on muuttunut useammankin kerran. Ensimm\u00e4inen laskuj\u00e4rjestelm\u00e4 toimi niin, ett\u00e4 televisioyhti\u00f6t antoivat pisteit\u00e4 esiintyjille. Mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi mentiin vuotta 1975, jolloin pisteidenlaskuj\u00e4rjestelm\u00e4 muuttui, sen pidemm\u00e4lle televisioyhti\u00f6iden edustajat oppivat numeroita. Vuodesta riippuen heill\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n numeroita 1-5 ja joinain vuosina 1-10.<br \/>\nKuten aiemmin todettua, 1975 pisteidenlaskuj\u00e4rjestelm\u00e4 muuttui l\u00e4hemm\u00e4ksi nykyist\u00e4. Viulu-ukko soitti Pihasoittajat seitsem\u00e4nneksi kisoissa. Mukava ja menev\u00e4 ralli, mutta Alankomaiden <strong>Teach-In<\/strong>in <em>Ding-a-Dong<\/em> oli parempi. Jo t\u00e4m\u00e4n perusteella voisin ottaa Alankomaissa valmistetun autoni jokap\u00e4iv\u00e4iseen ajoon ja soittaa Ding-a-Dongia y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ikkunat auki.<br \/>\n<strong>Olemme joskus onnistuneetkin<\/strong><br \/>\nSuomalaiset oppivat ehk\u00e4p\u00e4 tottumaan Suomen huonoon menestykseen Eurovision laulukilpailuissa vuosien 1975\u20132002 v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4iden vuosien v\u00e4liin mahtuu <strong>Nolla-Kojon<\/strong> pommiin nukkumista, joka sai nolla pistett\u00e4, taivaan sineen katsomista, <strong>Pave Maijasen<\/strong> yammailua ja ruotsin kielist\u00e4 laulantaa. N\u00e4in\u00e4 vuosina ymm\u00e4rrettiin my\u00f6s se, ett\u00e4 ulkomaalaiset eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 <em>Nauravat silm\u00e4t muistetaan<\/em> paremmin, jos niist\u00e4 laulettaisiin kansainv\u00e4lisell\u00e4 kielell\u00e4.<br \/>\nVuonna 2003 muutettiin j\u00e4lleen rakennetta. Mukaan tulivat semifinaali ja finaali, kaksip\u00e4iv\u00e4isen\u00e4.<br \/>\nEdellisen\u00e4 vuonna huonosti p\u00e4rj\u00e4nneet maat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet suoraan finaaliin, jolloin he joutuivat semifinaaleihin. Kymmenen parasta semifinaaleissa menestynytt\u00e4 taas p\u00e4\u00e4siv\u00e4t finaaleihin. Vuosina 2004\u20132007 p\u00e4\u00e4si kahdesti finaaleihin. Vuonna 2006 tapahtui muutakin, kuin <strong>Tarja Halosen<\/strong> valinta toiselle vaalikaudelle. 20.toukokuuta oli suomalaisilla ilon ja onnen p\u00e4iv\u00e4: <strong>Lordi<\/strong> voitti halloween-naamarit p\u00e4\u00e4ll\u00e4 laulukilpailun. Se oli ensimm\u00e4inen kerta, kun Suomi voitti euroviisut.<br \/>\nSiihen ei mennyt kuin 45 vuotta. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 he rikkoivat piste-enn\u00e4tykset. Hyv\u00e4 Lordi!<br \/>\n<strong>Erilaisuus on muotia<\/strong><br \/>\nKahden semifinaalin j\u00e4rjestelm\u00e4 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2008. T\u00e4m\u00e4n vuoden j\u00e4lkeen ei olekaan j\u00e4lkipolville paljon kerrottavaa. Euroviisujen historiaa tutkittaessa Suomen kohdalla lukee l\u00e4hes poikkeuksetta: \u201d esitys ei p\u00e4rj\u00e4nnyt semifinaaleissa\u201d tai ei muuten vain p\u00e4rj\u00e4nnyt pisteiss\u00e4. Vuodesta 2012 on Suomessa ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4<strong> Uuden Musiikin Kilpailu<\/strong>. T\u00e4t\u00e4 voisi kutsua my\u00f6s <strong>Tuntemattomien Yhtyeiden Kilpailu.<\/strong><br \/>\nL\u00e4hes poikkeuksetta laulupeijaisiin osallistuu mit\u00e4 tuntemattomampia artisteja. Positiivista on se, ett\u00e4 kansa saa \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 puhelimitse suosikkia. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s Yleisradiolle hyv\u00e4 ratkaisu: rahat satavat Yleisradion kirstuun joka mahdollistaa <strong>Kotikadun<\/strong> jaksojen uudelleenesitt\u00e4misen jaksosta 1 eteenp\u00e4in.<br \/>\nSuomi on aina vuoden pari per\u00e4ss\u00e4 muita maita. Lordin valtti oli se, ett\u00e4 kukaan ei ikin\u00e4 voisi kuvitella tulevan moisia hirvi\u00f6it\u00e4 maasta, jossa ulkomaalaiset kuvittelevat el\u00e4v\u00e4n j\u00e4\u00e4karhuja. Erilaisuus on kuitenkin nyky\u00e4\u00e4n muotia. Suomi ja osin muutkin maat luottavat vahvasti siihen. Er\u00e4s vaihto-oppilaskaverini aukoi minulle p\u00e4\u00e4t\u00e4: \u201dettek\u00f6 te tosiaan parempaan pysty musiikin suhteen, kuin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n <strong>Pertti Kurikan Nimip\u00e4iv\u00e4t<\/strong> esiintym\u00e4\u00e4n ja edustamaan omaa maatanne. B\u00e4ndi kun lavalla edustaa osaltaan my\u00f6s teit\u00e4 kansana.\u201d T\u00e4m\u00e4 laittoi miettim\u00e4\u00e4n. Kaikki euroviisufanit ja muut tiukkapipot pahoittavat t\u00e4st\u00e4 artikkelista takuulla mielens\u00e4. \u201dMene itse laulamaan\u201d kuuluu kommentti.<strong> Juha Vainiota<\/strong> lainaten: \u201d Kaikkihan te tied\u00e4tte, ett\u00e4 min\u00e4 en osaa laulaa, mutta asiaa parantaa se, ett\u00e4 en osaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n soittaa.\u201d<\/p>\n<p><strong>DANI BRANTHIN<\/strong><\/p>\n<p><strong>toimittajaopiskelija<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joka vuosi Suomi on p\u00e4rj\u00e4nnyt euroviisuissa \u2013 paitsi ei t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n vuonna. Maailmalle Suomea l\u00e4hti kauppaamaan niinkin tunnettu yhtye kuin Norma&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12,28,1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3747"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3747"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3747\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8362,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3747\/revisions\/8362"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3747"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3747"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3747"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}