{"id":499,"date":"2015-02-02T18:16:02","date_gmt":"2015-02-02T18:16:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.hitit.fi\/?p=499"},"modified":"2022-05-03T15:04:39","modified_gmt":"2022-05-03T12:04:39","slug":"joko-viimeinen-valssi-soi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/2015\/02\/02\/joko-viimeinen-valssi-soi\/","title":{"rendered":"Joko viimeinen valssi soi?"},"content":{"rendered":"<p>&#8211; T\u00e4m\u00e4nhetkisist\u00e4 tanssiorkestereista ja artisteista vain murto-osa saa p\u00e4\u00e4tulonsa alaltamme tulevaisuudessa. Kulttuurinedist\u00e4mispalkinnon ansaitsevat eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ty\u00f6n mahdollistavat ammattiliitot ansiosidonnaisine p\u00e4iv\u00e4rahoineen. Tanssimuusikon ty\u00f6n luonne on muuttunut p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6ksi, kausiluonteiseksi hanttihommaksi, joka harvoin t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kokop\u00e4iv\u00e4ty\u00f6n tunnusmerkit, toteaa rovaniemel\u00e4inen laulaja <strong>Jarkko Honkanen<\/strong> (42). H\u00e4n analysoi tanssikulttuurin pahenevaa nykytilaa seuraavasti:<!--more--><\/p>\n<p>Harrastajia alalla on paljon ja TV luo uusia t\u00e4hdenlentoja joka viikonloppu. Kilpailu on ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kovaa. Alalla vallitsevat musiikin virtaukset ja ilmi\u00f6t johtavat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muutokseen, jossa tanssimusiikki itsess\u00e4\u00e4n on suojeltava kansankulttuuriperint\u00f6. Tanssimusiikin saattohoito on alkanut.<\/p>\n<p>Tanssimusiikkia esitt\u00e4vien kokoonpanojen esiintymispaikkoja ovat tulevaisuudessa l\u00e4hinn\u00e4 kansanmusiikkijuhlat, perinteiset h\u00e4\u00e4t, sek\u00e4 kyl\u00e4talojen pienet iltamat liikunnallisen harrastuksensa parissa. Kaikuja melankolisesta kaipuusta satumaahan toki kuulee vastaisuudessakin, mutta v\u00e4henev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Se on muokkautumassa s\u00e4rm\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja kertak\u00e4ytt\u00f6iseksi pop-iskelm\u00e4ksi.<br \/>\nTanssimusiikin alueella ei ole hyv\u00e4lle bisnekselle mahdollisuuksia. Toivoisin, ett\u00e4 olisin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Katse peiliin<\/strong><\/p>\n<p>Kes\u00e4aika on aina ollut tanssimusiikin kulta-aikaa. Itse nautin suunnattomasti kes\u00e4lavoista ja niiden tunnelmasta. Suomen suvi ja keikat, kaikkine lieveilmi\u00f6ineen, ovat el\u00e4mys kaikille osallistuville.<br \/>\nKes\u00e4lavat el\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kuitenkin vain muutamia kokoonpanoja ja artisteja. Muille se on osa-aikaty\u00f6 tai eritt\u00e4in kallis harrastus. Aikuisten hiekkalaatikko.<\/p>\n<p>Vajaa kymmenen vuotta sitten saatoimme viisihenkisen yhtyeeni kanssa olla tunturissa keikalla jopa kuusi iltaa per\u00e4kk\u00e4in useaan otteeseen kaudessa ja viel\u00e4 samassa paikassa. Teimme tuolloin vuodessa noin 130 keikkaa, joka oli keskiverto keikkam\u00e4\u00e4r\u00e4. Palkkaa, p\u00e4\u00e4osin matkalaskuina, tuli sen verran, ett\u00e4 se kannatti. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4ymme samoissa paikoissa korkeintaan pistona kolme<br \/>\niltaa kaudessa. Talvet menn\u00e4\u00e4n henkitoreissa kes\u00e4\u00e4 odottaen. Kannattavuudesta en edes viitsi puhua. Rehellisesti sanottuna meill\u00e4 on keikkoja vuodessa en\u00e4\u00e4 alle 100 ja kulut ovat nousseet huimasti mm. pidentyneiden matkojen vuoksi. N\u00e4ihin tosiseikkoihin on ollut vaikeaa her\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<p>Toisaalta, hyv\u00e4 muusikkoyst\u00e4v\u00e4ni on esitt\u00e4nyt asian ytimekk\u00e4\u00e4sti: \u201dJos ei ole keikkaa, katso peiliin.\u201d<\/p>\n<p>Vanhempi ik\u00e4luokka k\u00e4vi nuorempana tansseissa huomattavasti enemm\u00e4n kuin nykynuoret. Kyl\u00e4talo- ja ravintolatanssit kannattivat viikollakin. Yleis\u00f6\u00e4 riitti ja enn\u00e4tyksi\u00e4 tehtiin harva se viikonloppu. Viimeist\u00e4\u00e4n 2000-luvulla tanssipaikkojen k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut laskussa, vaikka siit\u00e4 eiyleist\u00e4 tilastoa tiett\u00e4v\u00e4sti olekaan. Mutta n\u00e4k\u00f6alapaikalta katsottuna, se on tosiasia. Nuoria ei tule lavoille en\u00e4\u00e4 sit\u00e4 tahtia kuin sielt\u00e4 vanhempaa ik\u00e4luokkaa poistuu.<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 olin jo kauan aikaa miettinyt ja \u00e4\u00e4neenkin pohtinut, kunnes er\u00e4\u00e4n tunnetun ja arvostetun artistin kanssa k\u00e4ym\u00e4 keskustelu Rovaniemen lentoasemalla viime kes\u00e4n\u00e4 vahvisti n\u00e4kemyst\u00e4ni.<br \/>\nH\u00e4n kertoi selv\u00e4sti oman mielipiteens\u00e4 ja saman tien totesimme yhteen \u00e4\u00e4neen, ett\u00e4 el\u00e4kkeelle on t\u00e4lt\u00e4 alalta turha haikailla. H\u00e4n otti esille joka kev\u00e4iset ja kes\u00e4iset, ilta- ja aikakausilehtien romantisoimat otsikot: <strong><em>\u201dKukkamekot valtaavat tanssilavat\u201d<\/em><\/strong> tai <em><strong>\u201dNuoret joukolla tanssilavoille.\u201d<\/strong><\/em><\/p>\n<p>Kyseinen kollega edustaa sellaista tanssimusiikin haaraa, joka voisi jopa kiinnostaa nuoriakin. Mutta h\u00e4n sanoi ammattimaiseen s\u00e4vyyn ja hyvin yksiselitteisesti \u201dEn tied\u00e4 mist\u00e4 nuo lehtien otsikot revit\u00e4\u00e4n ja mink\u00e4 nurkan takana ne nuoret oikein piileksii, kun ei heit\u00e4 ainakaan meid\u00e4n keikoilla n\u00e4y.\u201d Helppo on kyll\u00e4 itsekin yhty\u00e4 mielipiteeseen, kun t\u00e4n\u00e4\u00e4n arvioi silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti ja<br \/>\nrehellisen\u00e4 yleis\u00f6n keski-ik\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Kannattamaton bisnes?<\/strong><\/p>\n<p>Jos keikkapaikka, esiintyj\u00e4 tai itse el\u00e4mys ei her\u00e4t\u00e4 potentiaalisessakaan yleis\u00f6ss\u00e4 mielenkiintoa, niin mist\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 taikoo rahat ja katteen toiminnan jatkuvuudelle? Viisihenkisen, jokseenkin osaavan harrastelijab\u00e4ndin saa keikkapaikalle viett\u00e4m\u00e4\u00e4n iltalomaansa halvimmillaan 1000 eurolla ja allekin. Normaali harrastelija-tanssitrio l\u00e4htee keikalle 450 euroon per ilta. Huippunimien<br \/>\nkeikkaliksat py\u00f6riv\u00e4t taas parhaimmillaan viisinumeroisissa luvuissa. Tuohon kuluer\u00e4\u00e4n kun lis\u00e4t\u00e4\u00e4n viel\u00e4 tanssipaikan ty\u00f6ntekij\u00e4t, mainostaminen, kiinteist\u00f6, huolto, s\u00e4hk\u00f6t, vedet, verot,Teosto-maksut ja luvat, sek\u00e4 muut toiminnasta aiheutuvat k\u00e4ytt\u00f6kulut, niin bisneksen py\u00f6ritys menee todella vaikeaksi. Halvalla b\u00e4ndill\u00e4 ei yleis\u00f6\u00e4 tule ja kalliilla kate on miltei sama.<\/p>\n<p>Aivan liian useasti toiminnan yll\u00e4pidon mahdollistaa talkoov\u00e4ki, vaikka ajatus sin\u00e4ns\u00e4 onkin hieno ja nyky-yhteiskuntaan tervetullut ilmi\u00f6. Baari tai kanttiini ei tuota juuri mit\u00e4\u00e4n, varsinaisten tanssinharrastajien juodessa parhaimmillaan muovimukeista ilmaista vett\u00e4, ajatellen ett\u00e4 lipun hinnassa on jo tarpeeksi. Ei ole ihme, ett\u00e4 lavoja ja tanssiravintoloita kaatuu t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4. Vastuu on meill\u00e4 kaikilla tanssikulttuurista nauttivilla.<\/p>\n<p>Emme voi vaatia ilmaista musiikkia, koska sen tekemisell\u00e4kin on hinta. Levyjen myyminen tanssimusiikin saralla on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 en\u00e4\u00e4 k\u00e4yntikorttien j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4. Mik\u00e4li musiikin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, streamauksesta ei makseta, eik\u00e4 keikoilla tai tansseissakaan k\u00e4yd\u00e4, niin musiikin esitt\u00e4minen ja tuottaminen ei motivoi tekij\u00f6it\u00e4, eik\u00e4 se ole kannattavaa. Ensimm\u00e4iseksi se n\u00e4kyy marginaaliryhmien musiikkituotannossa ja ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 my\u00f6s laadussa, ennen kaikkea tanssimusiikissa liven\u00e4 ja eritoten levyill\u00e4 budjettien pienentyess\u00e4. Ehk\u00e4 siksi tanssimusiikkia ei en\u00e4\u00e4 radioissa soiteta, muuta kuin muutamalla paikallisradiokanavalla. Luotammeko vain siihen, ett\u00e4 artisti tai b\u00e4ndi tekee levyns\u00e4 ja tulee harrastelemaan vaikka ilmaiseksi, koska se haluaa? Ammatillinen kulttuurin tekeminen h\u00e4vi\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Pikaruokaa<\/strong><\/p>\n<p>Radio, TV, Spotifyt ja Youtubet kuluttavat tuotteet puhki parissa kuukaudessa. Kaiken musiikin saa kotikaiuttimiin ilmaiseksi. Stadionit ja areenat myyv\u00e4t. Klassikoita ei en\u00e4\u00e4 synny. Vai tuleeko mieleesi nykyvuosilta jokin suuri aikaa kest\u00e4v\u00e4 <strong><em>Paratiisin<\/em><\/strong> tapainen hitti? Veikkaanpa, ett\u00e4 ei. Musiikista on tullut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n tilant\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, pikaruokaa ja hetken herkku.<\/p>\n<p>Noin 25 vuotta sitten ostimme vinyylin kaupasta. Puhuimme musiikista ja se m\u00e4\u00e4ritti osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme. Arvostimme jokaista \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4\u00e4mme tai ostamaamme, levy\u00e4 ja kasettia. Ne olivat hyllyll\u00e4 aina j\u00e4rjestyksess\u00e4. Ne oli arvokkaita ja vaivalla hankittuja. Ennen kaikkea ne olivat <strong>omia<\/strong>.<\/p>\n<p>K\u00e4ytiin kyl\u00e4ss\u00e4 ja samalla lainattiin musiikkia. Radiokanavia ei ollut luukuttamassa hittej\u00e4mme kyll\u00e4stymiseen asti voimasoitoilla, soittolistoilla ja sapluunoillaan. Juuri se oma kappale saattoi soida yhden ainoan kerran toiveohjelmassa, jos silloinkaan. Kappaleet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t muhimaan. Ne vanhenivat kuin viini. Kypsyiv\u00e4t, sukupolvien ajan kest\u00e4viksi klassikoiksi.<\/p>\n<p><strong>Saisinko nimmarin?<\/strong><\/p>\n<p>Kruununa kaikille levyille ja \u00e4\u00e4nitetyille kaseteille olivat keikat ja fanikulttuuri. <strong>Dingo, Reijo Taipale, Kari Tapio, Popeda,Topi &amp; Agents, Irwin<\/strong>\u2026 Legendat. En tied\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n uusista iskelm\u00e4- tai pop -artisteista yht\u00e4\u00e4n vuosikymmenien patinaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4, edes todenn\u00e4k\u00f6isesti legendaksi tulevaa artistia tai ryhm\u00e4\u00e4. Ennen heill\u00e4 oli aikaa hautua. Ahneus ja <em>kaikki heti mulle nyt -aika<\/em> ei jouda odottamaan pitk\u00e4n ja mutkaisen tien loihtimaa s\u00e4rm\u00e4\u00e4, eli legendaksi kypsymist\u00e4. Persoonattomia t\u00e4hdenlentoja tehd\u00e4\u00e4n jopa rahalla. Heist\u00e4 puristetaan heti kaikki mehu irti ja sen j\u00e4lkeen se ei kiinnosta en\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n. Se on surullista ja lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>Muistan kuinka lapsuuskaupungissani Kemij\u00e4rvell\u00e4 esiintyi hyvi\u00e4 b\u00e4ndej\u00e4 joskus 80-luvulla. Siit\u00e4 ajasta olen kiitollinen. Se aika avasi musiikillisen maailmani. Olin kuitenkin niin nuori, etten keikoille viel\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt, mutta kaupungilla er\u00e4\u00e4n\u00e4 aikaisena pyh\u00e4aamuna k\u00e4velless\u00e4ni huomasin Hotelli Kemij\u00e4rven pihalla <strong>Popedan<\/strong> keikkabussin. K\u00e4velin rohkeasti kumisaappaat jalassa hotellin respaan ja kysyin, ett\u00e4 miss\u00e4 ne Popedan j\u00e4tk\u00e4t oikein on?<\/p>\n<p>Respan t\u00e4ti, ihme kyll\u00e4, kertoi minulle kerroksen, jossa <strong>Pate<\/strong> majoittui. Otin ennakkoluulottomat askeleeni kohti kyseist\u00e4 kerrosta ja kas kummaa yksi ovi oli auki. N\u00e4in peilin kautta, ett\u00e4 Pate oli valveilla s\u00e4ngyss\u00e4\u00e4n. Huoneessa tuoksui edellisen illan keikka. Huikkasin ovelta, ett\u00e4 saisinko nimmarin. Pate vastasi, &#8221;Ei nyt.\u201d<br \/>\nFanikulttuuri on iso osa kentt\u00e4ty\u00f6t\u00e4. Ilman faneja t\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 ei ole jatkuvuutta. Parhaimmillaan he kannattavat suosikkiaan vuosikymmenien l\u00e4pi. Osa heist\u00e4 on mukana v\u00e4h\u00e4n aikaa ja osa koko uran. Toisien kanssa tutustutaan ja vanhetaan yhdess\u00e4. Yhteisi\u00e4 kokemuksia on paljon mit\u00e4 jakaa ja parhaimmillaan siit\u00e4 muodostuu yhteis\u00f6. Sosiaalisessa mediassa yleens\u00e4 jo ennen kuin siihen olisi varsinaisesti edes aihetta. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ei riit\u00e4, ett\u00e4 tekee ty\u00f6ns\u00e4 lavalla ja pakkaa kamansa ja l\u00e4htee. Se on paljon muutakin. Sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4 kannattajiensa kanssa, yhteiskuvia, nimmareita, kuulumisia ja pieni\u00e4 yhteisi\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olon hetki\u00e4. Noiden juttujen j\u00e4lkeen esiintyj\u00e4n ty\u00f6 jatkuu kotona sosiaalisessa mediassa, s\u00e4hk\u00f6postilla, kotisivuilla ja muualla internetiss\u00e4, unohtamatta keikkamyynti\u00e4, harjoittelua, biisien tekemist\u00e4, v\u00e4lineiden huoltoa ja muuta ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4 toimintaa.<\/p>\n<p><strong>Tulevaisuus<\/strong><\/p>\n<p>Ehk\u00e4 me sinnittelemme viel\u00e4 hetken, mutta nyt soi jo viimeinen valssi. Onneksi se on hidas. Meid\u00e4n on pakko viimein karistaa vanhat kaavat ja monipuolistua. Repi\u00e4 itsemme irti kaavamaisista kahleista ja muuttaa tanssimusiikki vastaamaan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n 30 &#8211; 50 -vuotiaiden tarpeita, unohtamatta kuitenkaan perinteit\u00e4. Silloin saamme ehk\u00e4 hieman lis\u00e4aikaa. Yleis\u00f6 on varmasti samaa mielt\u00e4.<br \/>\nUskon, ett\u00e4 monipuolinen orkesteri ammattitaitoisine muusikkoineen p\u00e4rj\u00e4\u00e4 alalla pisimp\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 laaja-alaisempi ohjelmisto orkesterilla on, sit\u00e4 pitempikestoinen ura ja suurempi osaamisen taso. Jos yksi esiintyj\u00e4 kykenee vastaamaan useiden erilaisten yleis\u00f6jen pyynt\u00f6ihin, keikkoja riitt\u00e4\u00e4 ja asiat ovat hyvin. Oma lukunsa on omalle tyylilleen vihkiytyneet orkesterit, jotka tiet\u00e4v\u00e4t suuntauksensa menestykselliset riskit. Kysymys on monipuolisuudesta ja ennen kaikkea asenteesta. Ammattimaisuudesta.<br \/>\nOn pakko laittaa itsens\u00e4 likoon entist\u00e4 enemm\u00e4n ja ylitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 rajoja, joita luuli, ettei ikin\u00e4 ylit\u00e4. Jokainen menestyv\u00e4 esiintyj\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 on pelko, h\u00e4pe\u00e4 ja ep\u00e4usko. Kaikki kasvattaa tulevaan. <strong>Toivo K\u00e4rki<\/strong> on kuulemma aikoinaan sanonut &#8221;virheiss\u00e4 markka lep\u00e4\u00e4.\u201d <strong>Pauli Hanhiniemi<\/strong> toteaa osuvasti laulussaan: \u201dt\u00e4\u00e4 ei oo ihan haudan vakavaa, muutkin mokaa.\u201d En\u00e4\u00e4 ei riit\u00e4 ns. virkamiessoitto, eli turaaminen tai paikallaan p\u00f6n\u00f6tt\u00e4minen. Itse asiassa ei ole riitt\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Yleis\u00f6 haluaa el\u00e4myksi\u00e4 ja niit\u00e4 se saa. Menestyj\u00e4t ovat oivaltaneet n\u00e4m\u00e4 asiat jo kauan sitten ja he ansaitsevat arvostuksensa. On oltava l\u00e4hell\u00e4 yleis\u00f6\u00e4, olla l\u00e4sn\u00e4 ja antaa itsest\u00e4\u00e4n t\u00e4ydet 100 prosenttia olemalla kuitenkin armollinen itselleen. Monipuolisuus, ammattiylpeys, n\u00f6yryys, syd\u00e4n ja lapsenomainen tahto ovat avaimia parempaan huomiseen, my\u00f6s tanssimusiikin saralla. Siin\u00e4p\u00e4 tekemist\u00e4 meille, saati alalle aikovalle.<\/p>\n<p>Eniten tulen kuitenkin aina arvostamaan niit\u00e4 artisteja, yhtyeit\u00e4 ja tyyppej\u00e4, jotka j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isesti ja kunnianhimoisesti luottavat, sek\u00e4 uskovat, omaan taiteelliseen tyyliins\u00e4, uskaltaen olla piittaamatta siit\u00e4 mit\u00e4 tuleman pit\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 muut ajattelevat. He antavat musiikille ja sen esitt\u00e4miselle itsess\u00e4\u00e4n sen arvon, joka sille parhaimmillaan kuuluu, v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yleis\u00f6m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja rahasta.<br \/>\nP\u00e4\u00e4t\u00e4n kirjoitukseni sanoihin, jotka kuulin vajaa kymmenen vuotta sitten <strong>Maaningan Kasinon<\/strong> takahuoneessa, arvostamani <strong>Simo Silmun<\/strong> suusta, \u201dOnnea valitsemallanne uralla.\u201d<\/p>\n<p><strong>Jarkko Honkanen<\/strong><br \/>\n<strong>Laulaja<\/strong><br \/>\n<strong>Rovaniemi<\/strong><\/p>\n<p>KUVA: MIKA HYV\u00c4RINEN<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8211; T\u00e4m\u00e4nhetkisist\u00e4 tanssiorkestereista ja artisteista vain murto-osa saa p\u00e4\u00e4tulonsa alaltamme tulevaisuudessa. Kulttuurinedist\u00e4mispalkinnon ansaitsevat eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ty\u00f6n mahdollistavat ammattiliitot ansiosidonnaisine p\u00e4iv\u00e4rahoineen. Tanssimuusikon&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":500,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[49,97],"tags":[190,249],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/499"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=499"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/499\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8632,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/499\/revisions\/8632"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/500"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=499"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=499"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.hitit.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=499"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}