Olemme kenties peruuttamattomasti, siirtyneet perusteettoman ja perin yleisesti silti hyväksytyn julkisuuden tavoittelun Suomeen.

Tullaksemme tunnetuksi, julkisesti hyväksytyksi, kansalaisten vaihtelevan kiinnostuksen kohteiksi, tarvitsemme vain … julkisuutta. Sitä hankkiaksemme emme tarvitse enää opittuja taitoja tai lahjakkuuteen perustuvia kykyjä. Mutta saadaksemme rahaksi muuttuvaa julkisuutta meidän on hakeuduttava mahdollisimman suuren huomion kohteiksi. Meidän on siis yksinkertaistaen herätettävä huomiota.

Jos pääsemme mukaan johonkin tosi-tv-ohjelmaan, olemme jo ottaneet pitkän askeleen kohti huomiotalouden palveluksessa työskentelyä. Se on vaativaa, koska nyt meidän täytyy ryhtyä myymään persoonaamme pala palalta rakentaaksemme julkisuutta.
Ohjelmat eivät ole huomion herättäjinä samanarvoisia ja paljon on jo koettu myötähäpeää ruutujen ääressä. BB -taloon pääsyä voitiin vielä vuosi pari sitten pitää lottovoittona julkisuutta jahdatessa, mutta julkijuopottelut, alastomuudet ja huopien lainehtimiset on jo nähty, mutta silti voitto voi rahan lisäksi taata sinulle hetkellistä medianäkyvyyttä julkisuuttasi pönkittämään.
On muistettava, että olet koko ajan keskellä mitä kiihkeintä taistelua paikasta julkisuuden auringossa ja autuudessa.

Julkisuuden suunnittelu aloitetaan nykyisin varsin varhain. Risc Monitorin arvotutkimuksen mukaan 2000-luvun puolivälissä joka toinen 13-16-vuotiaista nuorista tahtoi olla tavalla tai toisella tunnettu. Nuorisobarometri vuodelta 2009 kertoo, että joka kymmenes alle 30-vuotias haluaisi olla julkkis. Että ei olisi nobody vaan somebody ja sitä erityisesti mediassa.

Julkkisjuontaja televisiossa olisi monelle unelma-ammatti julkisuutta tavalla tai toisella rahaksi muutettaessa. Mitään ammatillista osaamista ei nähdä tarpeelliseksi, herätetty huomio riittää.

Kaivatun julkisuuden metsästyksessä netti on audiovisuaalinen aarreaitta. Voit perustaa aivan oman persoonasi kaikki osa-alueet hyödyntävän mediatehtaan. Esittelet ulkoisen olemuksesi. Estoisuuteen ei kannata juuttua, koska kilpailijasi saattavat olla jo yhtä poistettua vaatekappaletta edellä. Otat äänesi mukaan kertomalla klipseissäsi julkisuudestasi, päivittäisistä julkisuustavoitteistasi, julkisuutesi eri vivahteista, menestyksestäsi julkisuudessa ja julkkiksista jotka laillasi saavat ansaintansa julkisuudesta. Sinullahan on käytössäsi melkoinen keinovalikoima julkisuuden tavoittelussa. koko Some-maailma. Tuotat materiaalia Youtubeen, jaat ottamiasi kuvia, muistat päivittäisen selfiepanostuksen, avaudut facebookissa, muista tarinoittesi shokeeraava rohkeus tai sympatioita keräävä murhenäkökulma, sillä sinun on saatava mahdollisimman paljon tykkäyksiä pönkittämään Some-julkisuuttasi. Mieti oman ikäsi suhdetta tähän tykkäyskisaan, sillä kanssasi kilpailevat kokonaiset teini-ikäluokat. Jos sinulla on blogi, niin tee sisällöstä koukuttavan raflaava. On pakko, koska alan kärkipaikkaa pitää hallussaan itse Tuksu 300 000 kävijällä. Kukaan maassamme ei pääse lähellekään tuota lukua. Se on julkisuuden tavoittelun raskasta sarjaa. Jos päätät panostaa vuorokautiseen twiittamiseen, niin harkitse vielä sitä mahdollisuutta julkisuuden tavoittelussa, sillä itse pääministeri dominoi noita 140 merkin markkinoita.
Julkisuuden tavoittelu vaatii loppumattomasti energiaa. Sinun on esimerkiksi mietittävä onko ulkoinen olemuksesi 24/7 kuvauskohdekunnossa vuodesta toiseen.

Muistithan käydä Helsingissä järjestetyillä I Love Me -messuilla. Siellä sai ulkonäköalan konsulteilta henkilökohtaisen ulkonäköpäivityksen.
Kaikki tuo edellä ironisoiden kerrottu, on vain muutaman huomion kokoinen kurkistus pintaliitokulttuurin maailmaan. Sen filosofia koostuu aikamme yhä kasvavasta itsekeskeisyydestä, pinnallisesta yhdentekevyydestä, itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä.

Poimitaan sieltä kaksi käsitettä, pinnallinen ja yhdentekevä. Ne tulevat mukaan, kun arvotamme esillä olleita tosi-tv-ohjelmia. Niiden tuottamista määrittävät edullisuus, keveys ja tarkasti määritelty kohderyhmä, joka usein löytyy ikäryhmistä 15 – 40. Tv-aikamme juoksee trendien perässä. Niihin kuuluvat nykyisellään tuotannot, joissa esityksen muoto, kattaus menevät sisällön ohi. Ulkoisin keinoin ja esiintyjien liioittelevan ilmaisun kautta luodaan hypetystä, jota pönkittää katsomoiden ohjattu, tehostein tuettu, yliviritteisen innostunut käyttäytyminen. Ohjelmista pyritään tekemään sisältöään suurempia tapahtumia. Kaikki nähty on elämyksellistä ja ilmiömäistä.

Ei lifestyle- tai tosi-tv-ohjelmaa ilman a-, b- tai c-ketjun julkkiksia. Koska viihdekin elää kvartaalitaloutta ja ihmisrotaatiot ovat nopeita, niin tarvitsemme koko ajan lisää julkisuuden synnyttämiä julkkiksia, jotka ovat tunnettuja siitä, että julkisuus on tehnyt heistä julkkiksia. He ovat kysyttyjä, koska esim. toistakymmentä ilmaiskanavaa tarvitsee jatkuvasti uutta sisältöä.

Muistatteko kuinka lapsena leikimme piilosilla? Pitäkää tuo muistikuva mielessänne. Voitte käyttää sitä vertailuun, kun jokin kanava ostaa japanilaisen tosi-tv-ohjelman, jossa perhe piiloutuu kotiinsa ja sitten saapuu Julkkis etsimään heitä. Joka viikko mukana on uusi perhe ja sarjan päätteeksi voittajaperhe on se, jonka jäsenten etsimiseen julkkikselta meni eniten aikaa. Kuinka jaksamme tuota sarjaa odottaa?

Heikki Kahila