Hitit!-nettilehden kolumnisti Anita Andersson kiinnittää äänitealan toimijoiden huomiota siihen, että kaikki eivät voi kuunnella musiikkia nappikuulokkeilla. – Fyysisiä äänitteitä tarvitaan edelleen, Anita painottaa ja esittää ajatuksen, joka ei ehkä tule kaikille mieleen.

CD-levyjä kuuntelevat mielletään nykyisin vanhoiksi kalkkiksiksi, jotka eivät tajua tai halua tutustua uuteen tekniikkaan. Saattaapa jollakin kuitenkin olla jokin muu syy, miksi ei kuulu suoratoiston kannattajiin, vaan haluaisi ostaa levynsä tallennemuodossa.
CD-levyjen vähentyneet myyntipaikat ja pienentyneet myyntiluvut eivät kuulosta ajatukselta, joka tulee mieleen, kun on terveysasemalla tarkkailussa. Niin vain kävi, että asia tuli mieleen, kun vietin hiljattain aikaa terveysasemalla tarkkailussa. Ei, en ole seonnut, tähän on ihan looginen selitys.
Taustaksi se, että olen viimeisen vuoden ajan ollut säännöllisesti paikallisella terveysasemalla tarkkailussa.  Minuun piikitetään lääkettä, josta voi tulla, sanotaanko mielenkiintoiset sivuvaikutukset, ja niinpä vietän jokaisen piikin jälkeen ainakin puolitoista tuntia terveysasemalla.
Tila, jossa olemme, on avoin. Liukuvilla ovilla ja verhoilla eristetään ihmiset toisistaan, mutta kaikki äänet kuuluvat.  Tilassa tehdään myös erilaisia toimenpiteitä.  Viime kerralla verhon taakse tuli vanhempi nainen, jolla oli kuulolaite. Hänen korvansa huuhdeltiin. Hoitaja alkoi jutella, että kuulolaitteet ovat hieman samanlainen juttu kuin kuulokkeet, joilla nuoret kuuntelevat musiikkia suoratoistolla. Kuulokkeet hautovat korvia ja väkeä tulee korvahuuhteluun ja ties minkälaisia tukoksia poistetaan.
Sairastan mm. psoriasista, jota on siellä täällä ja tuolla, myös korvakäytävissä. En ole vuosikausiin pystynyt laittamaan minkäänlaisia nappikuulokkeita tai suurempiakaan kuulokkeita korviini. Vertavuotavat korvat, joita hoidetaan monenlaisilla liuoksilla huutavat hoosiannaa, jos yrittääkin tunkea jotain ylimääräistä niihin.

Fyysisiä äänitteitä tarvitaan
Nyt päästään CD-levyihin. CD-levyjen ostopaikat ovat vähentyneet ja valikoima supistunut. Asun yhdessä Suomen toiseksi suurimman kaupungin suuremmista lähiöistä ja vain yhdessä lähistön marketissa on jotain levyjä saatavilla. Radio- ja vanha cd-kokoelma, niin kauan kuin laitteet kestävät, ovat minulle välineet musiikin kuunteluun. Suoratoistoa nappikuulokkeilla kuuntelevaa minusta ei koskaan voi tulla koskaan, sillä psoriin ei ole parannusta.
Me CD-levyjen ystävät olemme vähemmistössä, mutta tuleeko näin jatkossa olemaan? Viime tarkkailukerran jälkeen aloin ajatella, että lähes joka kerta joku nuorehko ihminen tulee samaan aikaan terveysasemalle korvahuuhteluun. Onko asia todellakin niin kuin hoitaja jutteli, että nappikuulokkeet ovat syynä tähän, sitä en tiedä.
Jos CD:t katoavat, joillekin meistä vaihtoehdot kuunnella suosikkimusiikkia vähenevät, eikä kyse ole siitä, että kalkkiksena ei halua käyttää uutta tekniikkaa.
Anita Andersson